EXEGESIS:
CONTEXT:
”Daavidin Psalmi.”Tätä kutsutaan päällekirjoitukseksi. Monissa psalmeissa on päällekirjoitus,jonka uskomme lisätyn sen jälkeen, kun ihmiset ovat koonneet psalmikirjan.
Psalmien jakeiden numerointiin on kaksi järjestelmää. Eräs järjestelmä laskee päällekirjoituksen jakeeksi 1. Toisessa järjestelmässä päällekirjoitusta ei ole numeroitu. Useimmissa nykyaikaisissa Raamatuissa käytetään toista numerointijärjestelmää – älä anna numeroa päällekirjoitukseen. Niinpä Jae 1 alkaa tässä tapauksessa sanoilla ” Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?”Mutta joissakin Raamatuissa ja selityksissä päällekirjoitus on Jae 1 ja” Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?”tulee olemaan Jae 2.
Tämä on yksi monista psalmeista, jotka sisältävät päällekirjoituksen Daavidista. Lukijat ovat kautta vuosisatojen tulkinneet ”Daavidin psalmin ”merkitsevän” Daavidin kirjoittamaa psalmia”, mutta monet oppineet asettavat tämän tulkinnan kyseenalaiseksi nykyään. Tähän on useita syitä, muun muassa se, että ”useat Daavidin Psalmit viittaavat ’temppeliin’ (esim., 5:7, 27:4; 65:4; 68:29” ( Broyles, 28) – mutta temppelin rakensi Daavidin poika Salomo, eikä sitä ollut olemassa Daavidin elinaikana.
myös heprean sana le (suomennoksissa yleensä ”of”) on monitulkintainen. Broyles toteaa, että sillä voi olla mikä tahansa viidestä merkityksestä, jotka vaihtelevat Davidin kirjoittamasta Davidille omistettuun (Broyles, 27-28).
kysymys Psalmien Daavidin kirjoittamisesta on sen verran monimutkainen, että en voi tehdä sille oikeutta tässä. Lisätutkimuksia varten katso Craig C. Broyles, New International Biblical Commentary: Psalms, sivut 26-31 ja A. A. Anderson, The New Century Bible Commentary: Psalms (1-72), sivut 43-45.
Psalmi 23: 1-4. Herra paimenena
1 Jahve on minun paimeneni; minulta ei puutu mitään.
2 Hän saa minut makaamaan vihreille niityille. Hän johdattaa minut tyynien vesien ääreen.
3 Hän palauttaa sieluni. Hän ohjaa minua vanhurskauden teitä nimensä tähden.
4 vaikka kuljen kuoleman varjon laaksossa, en pelkää mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sauvasi ja sauvasi lohduttavat minua.
”Jahve (hepreaksi: JHWH–Jahve) on paimeneni” (jae 1A). Sana Jahve esiintyy tämän psalmin ensimmäisessä ja viimeisessä jakeessa ja muodostaa Inklusion-kirjallisen keinon, jota Raamatussa käytetään usein merkittävän kohdan alun ja lopun kiinnittämiseen.
Raamatussa ei ole tavatonta nähdä Herraa verrattavan paimeneen (1. Mooseksen kirja 49: 24; Psalmi 28:9; 78:71; 80:1; Jesaja 40: 11; 11-17; Miika 7:14) Ja Israelin kansa laumana (Psalmit 95:7; 100).
saattaa tuntua oudolta, että ihmiset pitäisivät Herraa paimenena, kun otetaan huomioon, että paimentaminen oli vaatimatonta työtä, johon kuului pitkiä päiviä, kovaa ja vaarallista työtä ja vaatimaton palkka. Ihmiset kuitenkin kunnioittivat sitä tarkkaavaisuutta, jota hyvät paimenet osoittivat lampaitaan kohtaan. Lampaat eivät olleet kovin fiksuja, ja ilman hyvää johtoa ne olivat taipuvaisia harhailemaan omille teilleen. He olivat puolustuskyvyttömiä petoeläimiä, kuten leijonia tai Karhuja, vastaan. He tarvitsivat paimenta johdattamaan heidät veteen ja laitumelle ja varjelemaan heitä lukuisilta vaaroilta.
Uudessa testamentissa Jeesus käytti itsestään nimitystä ”hyvä paimen (joka) antaa henkensä lampaiden puolesta” (Joh.10:2). Heprealaiskirjeen kirjoittaja viittasi Jeesukseen ”lampaiden suurena paimenena” (Hepr.13:20). Pietari kutsuu häntä” sielujenne paimeneksi ja suojelijaksi” (1.Piet. 2:25) – ja ”pääpaimeneksi” (1. Piet. 5:4).
poikkeuksellista tässä säkeistössä on lause ”paimeneni.”Se personoi Jumalan osan paimenena ja laskee sen yksilön tasolle. Ainoa paikka, josta löysin tämän lauseen, jolla on tämä merkitys, on Israelin (Jaakobin) Joosefin siunaus, jossa Israel viittaa ”Jumalaan, joka on ollut paimeneni koko elämäni ajan” (1.Moos. 48:15).
”I shall lack (hepreaksi: haser) nothing” (v. 1B). Heprean sana haser viittaa johonkin, joka on epätäydellinen, riittämätön tai tyhjä. Käyttäen tätä samaa sanaa Mooses puhui israelilaisten erämaavaelluksesta sanoen: ”nämä 40 vuotta Jahve, sinun Jumalasi, on ollut sinun kanssasi; sinulta ei ole puuttunut (haser) mitään ” (5. Moos. 2: 7). Vaikka israelilaiset olivat kulkeneet niin monta vuotta enimmäkseen karun erämaan halki, Jumala oli antanut heille ruokaa, vettä, opastusta ja suojelua-kaiken, mitä he tarvitsivat. Heiltä ei puuttunut mitään.
on vain loogista, että siltä, jonka paimen on Herra, ei puutu mitään. Lampaan kohdalla kaikki riippuu paimenesta. Jos paimen on kyvykäs ja sitoutunut lampaiden hyvinvointiin, lampaat voivat odottaa hyvää elämää.
aikansa uskonnollisten johtajien hatarasti verhotussa kritiikissään Jeesus asetti vastakkain hyvän paimenen, joka antaisi henkensä lampaiden puolesta, ja palkkalaisen, joka pakenisi vaaran uhatessa (Joh.10:11-13).
kun ajattelen hyviä ja huonoja paimenia, en voi olla ajattelematta poliitikkoja. Tätä kirjoittaessani kongressin jäsenet ovat joutuneet valtataisteluun. Heillä näyttää olevan pakkomielle vain kahdesta asiasta: omasta uudelleenvalinnasta ja vastapuolen kukistamisesta. Harvat asettavat etusijalle huolenpidossaan olevan kansakunnan tai kansalaisten hyvinvoinnin. Se on itsekästä peliä – niin äärimmäistä tässä vaiheessa, että kansakunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Palkkalaiset, varkaat, rosvot! Nämä sanat tulevat Jeesuksen puheesta Joh. 10. Alkuperäisessä asiayhteydessään ne soveltuivat Jeesuksen ajan uskonnollisiin johtajiin, mutta ne kuvailevat täydellisesti tämän maan korkeimpia poliitikkoja. Luoja meitä auttakoon!
samanlaista rapaa on toki muissakin ammateissa-liikemiehissä, lääkäreissä, juristeissa, putkimiehissä, opettajissa-jopa pastoreissa. Vallanhimo, arvovalta ja raha eivät tunne rajoja.
”hän saa minut makaamaan vihreillä laitumilla” (v. 2a). Vihreät laitumet tarjoavat ruokaa ylläpitää fyysistä kehoa, mutta myös kauneuden mukavuutta ylläpitää sielua. Yksi paimenen tärkeimmistä tehtävistä oli etsiä lampaita vihreiltä laitumilta ja rauhallisilta juottopaikoilta.
kirjassaan paimen tarkastelee psalmia 23 Phillip Keller (joka palveli monta vuotta paimenena) sanoo, että lampaat tarvitsevat neljä asiaa ennen kuin ne menevät makuulle: vapauden pelosta, lauman sisäisestä kitasta, loisista ja nälästä (Keller, 24). He tarvitsevat hyvän paimenen saavuttaakseen ne.
vaikka lampaat selviävät syömällä kuivaa ruohoa, ne menestyvät vain syömällä vihreää ruohoa. Sen lisäksi, että vihreä ruoho on maukkaampaa ja ravitsevampaa, se sisältää myös kosteutta, joka ylläpitää lampaita silloin, kun vettä ei ole saatavilla.
”He leads me beside still waters” (v. 2b). Vesi on välttämätöntä elämälle-jopa enemmän kuin ruoka. Monet eläimet voivat selviytyä viikkoja ilman ruokaa, mutta vain päiviä ilman vettä. Kun tiedemiehet tutkivat kuuta ja planeettoja elämän merkkien varalta, he rinnastavat veden merkit elämän merkkeihin, koska vesi on välttämätöntä elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme.
vesi on yleinen raamatullinen metafora hengellisten tarpeiden tyydyttämiselle:
- ”kuin peurahousut vesipuroille, niin sieluni housut sinun jälkeesi, Jumala (Psalmi 42:1).
- ”ilolla ammennat vettä pelastuksen kaivoista” (Jesaja 12:3).
lampaat pitävät ”tyynistä vesistä” enemmän kuin nopeista vuoristopuroista, joissa lampaiden jalansija saattaa olla vaikea-ja ne saattavat jopa joutua nopeasti virtaavan veden pyyhkimiksi pois.
”hän palauttaa sieluni” (hepreaksi: nepes–sielu, elämä) (jae 3a).
israelilaiset ajattelivat henkilöä kokonaisvaltaisesti, eivätkä olisi koskaan jakaneet henkilöä ruumiiseen ja sieluun, kuten kreikkalaiset myöhemmin tekivät. He eivät voineet kuvitella sielua ilman ruumista – tai sielun jatkavan elämää ruumiin kuoltua.
israelilaiset käyttivät sanaa nepes tarkoittamaan hengitystä, elävöittävää voimaa, joka antaa luodulle elämän–ja sitä kautta itse elävälle olennolle. Siksi, kun Jumala puhalsi elämän hengen ihmisen sieraimiin, ”ihmisestä tuli elävä olento” (nepes) (1. Moos. 2: 7).
Nepes liittyy myös vereen, koska veri on toinen elämälle välttämätön voima. Siksi, meillä on käsky, joka sanoo, ”vain olla varma, että et syö verta; sillä veri on elämä (nepes), ja älä syö elämää (nepes) lihan kanssa” (5.Moos. 12:23).
emme luultavasti ajattele, että lampailla olisi sielu, joka kaipaisi ennallistamista. Mutta jos käännämme heprean sanan nepes tarkoittamaan elämää, mitä se merkitsi juutalaisille, tämä jae tulee selvemmäksi. Kaikkien elävien luomusten tavoin lampaat joutuvat aika ajoin fyysisiin tai tunneperäisiin myllerryksiin ja tarvitsevat elämänsä ennallistamista.
Phillip Keller puhuu valetuista lampaista– lampaista, jotka ovat kaatuneet selälleen vahingossa eivätkä pysty palauttamaan jalkojaan (Keller, 48ff.). Tila on todennäköisesti hengenvaarallinen, ellei paimen puutu asiaan. Siksi paimenten täytyy laskea tarkasti lampaansa. Kun joku puuttuu, on todennäköistä, että se makaa avuttomana selällään. Löydettyään heitetyn lampaan paimenen täytyy auttaa sitä pääsemään takaisin jaloilleen ja huolellisesti tukea ja hieroa sitä, kunnes lampaan turrutetut lihakset ovat uudistuneet ja sen elämä on palautunut.
meidänkin elämämme on palautettava-usein. Elämällä on ylä-ja alamäkensä, ja me tarvitsemme Herran opastavaa ja palauttavaa kättä kummassakin korkeudessa. ”Ylös” – vaiheessa olevat ihmiset tuntevat kiusausta tulla ylpeiksi, ja he tarvitsevat Jumalan apua välttääkseen itsetuhon. ”Alamaissa” olevat ihmiset, olivatpa he fyysisesti tai tunneperäisesti, tarvitsevat Jumalaa tuomaan heidät takaisin kuilun partaalta.
Jeesus sanoi: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka uurastatte ja olette raskaasti kuormitettuja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeä ja nöyrä sydämeltä, niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on helppo, ja minun kuormani on kevyt” (Matt.11:28-30). Kun elämä on ollut vaikeaa, kuten usein on ollut, olen mennyt Herran luo rukouksessa-ja Herra on opastanut minua uskollisesti.
”hän opastaa minua vanhurskauden poluilla” (hepreaksi se·daq) (jae 3B). Vanhurskaus (se * daq) on elämää, joka eletään eettisten periaatteiden mukaisesti-elämää, joka eletään Jumalan lain ja Jumalan tahdon mukaisesti.
”oikeat polut” johtavat elämään kuoleman sijaan (katso Matteus 7:13-14).
”for his name ’s sake” (v. 3c). Siinä kulttuurissa ihmiset pitivät henkilön nimeä muuna kuin yksinkertaisena etikettinä, jolla hänet tunnistettaisiin. He uskoivat, että jokin henkilön identiteetistä oli sidottu nimeen-että nimi ilmaisi jotakin henkilön olennaisesta luonteesta.
Jumala on pyhä, ja ottaa pyhän nimensä vakavasti:
- kolmas käsky sanoo: ”Älä käytä väärin Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei vapauta ketään, joka käyttää väärin hänen nimeään” (2.Moos. 20: 7).
- Jumala ”pelasti (Israelin) nimensä tähden, tehdäkseen mahtavan voimansa tunnetuksi” (Psalmi 106:8).
- selittäessään, miksi hän oli ennallistamassa Israelia, Jumala sanoi: ”en tee tätä teidän tähtenne, Israelin heimo, vaan pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet kansojen keskuudessa, minne te menitte. Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka sinä olet häväissyt heidän keskellänsä.ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, Kun minä osoitan pyhyyteni sinussa heidän silmäinsä edessä (hes. 36:22-23).
koska Jumala on pyhä, meidän täytyy Jumalan kansana varmistaa, ettemme tahraa hänen nimeään väärillä sanoillamme tai teoillamme.
”vaikka kuljen kuoleman varjon laaksossa” (v. 4a). Muita viittauksia ”kuoleman varjoon” on Jeremian 2:6:ssa ja Jobin 10: 21-22: ssa.
voidaan kuvitella erilaisia merkityksiä ”kuoleman varjon laaksolle.”
- palvellessani Vietnamissa kappalaisena vierailin sotilaiden luona a Shaun laaksossa lähellä Laosia. Vihollinen oli linnoittautunut sinne ja oli päättänyt jäädä. Joukko sotilaitamme kuoli siellä. Heille se oli todella kuoleman varjon laakso.
- masennus ja muut sairaudet voivat verhota meidät pimeyteen ja uhata meitä kuolemalla.
- kun ihmiset kuolevat, heidän ajatellaan menneen kuoleman varjon laaksoon, mutta sama pätee heidän läheisiinsä. Muistan erään naisen, joka Suri joka vuosi pienen lapsensa kuoleman vuosipäivänä. Joinakin päivinä hän oli toisella puolella laaksoa. Muina päivinä hän oli toisella puolella. Toisina päivinä hän huomasi kävelevänsä keskellä laaksoa. Mutta laakso oli aina siellä, heittäen varjonsa hänen elämänsä ylle.
sana ”läpi” on tärkeä. Psalmista ei puhu laaksoon menemisestä, ikään kuin se olisi laatikkokanjoni tai lopullinen määränpää. Hän kertoo käyvänsä sen läpi osoittaen, että hän odottaa pääsevänsä sen varjoista valoon toisella puolella.
”i will fear no evil, for you are with me” (v. 4b). Huomaa pronominin muutos tässä jakeessa. Psalmista on puhunut Jumalasta kolmannessa persoonassa (”hän). Tällä jakeella hän alkaa käyttää toista persoonaa (”sinä ”ja”sinun”). Hän ei enää puhu Jumalasta, vaan puhuu sen sijaan Jumalalle.
lähes 25 vuotta sitten minulla diagnosoitiin paksusuolen syöpä. Kun kysyin onkologi kuinka vakava se oli, hän sanoi, ” vaihe kolme — ehkä vaihe kolme ja puoli.”Selviytymismahdollisuuteni olivat alle 50-50. Lapsemme olivat vielä melko nuoria. Onneksi minulla oli vakuutus, jonka avulla perheeni pystyi selviytymään myrskystä taloudellisesti. Sain hyvää hoitoa. Monet rukoilivat puolestani. Mikä tärkeintä, ymmärsin, että Jumala on kanssamme elämässä ja kuolemassa-ja siksi voin todella sanoa, etten ollut peloissani.
tämän psalmin keskipiste on ”for you are with me.”Alkuperäisessä heprean kielessä on 26 sanaa ennen tätä lausetta ja 26 sen jälkeen (Limburg, 74). Tuo symmetrinen haarukointi oli kirjallinen laite, jonka tarkoituksena oli keskittää huomio keskimmäiseen lauseeseen: ”sillä sinä olet kanssani.”Jumalan pelastava läsnäolo on tämän psalmin keskipiste.
kun Babylonian pakkosiirtolaisuuden ja Israelin pelastuksen loppu oli lähellä, Jumala sanoi Israelille:
”älä pelkää, sillä olen lunastanut sinut.
I have called you by your name. Olet minun.
kun kuljet vesien läpi, olen kanssasi;
ja läpi jokien, ne eivät pursua teitä.
kun kävelet tulen läpi, sinua ei polteta,
eikä liekki kärvennä sinua.
for I am Jahve your God,
the Holy One of Israel, your Savior” (Jesaja 43:1-3).
meidän täytyy kuulla nuo sanat ikään kuin Jumala olisi tarkoittanut ne meille-koska hän teki niin. Hän puhui ne ensin Israelin tähden, mutta pani Jesajan kirjoittamaan ne muistiin meidän tähtemme.
”sauvasi ja sauvasi, ne lohduttavat minua” (v. 4c). Paimensauva oli tukeva nuija käytettäväksi villieläimiä vastaan, jotka muuten saalistaisivat lampaita. Paimion sauva oli tuttu pitkä sauva, jonka toisessa päässä oli konna. Paimen ohjasi sauvansa avulla lampaita ja veti niitä takaisin vaarallisista paikoista.
sauva ja sauva lohduttivat lampaita, sillä molemmat oli tarkoitettu lampaiden hyödyksi. Enimmäkseen ne olivat kuitenkin lohdullisia, koska ne olivat huolehtivan paimenen käsissä.
Psalmi 23: 5-6. Herra sotajoukkona
5 sinä valmistat minulle pöydän vihollisteni läsnä ollessa. Voitelet pääni öljyllä. Kuppini valuu yli.
6 totisesti hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa iankaikkisesti.
näissä jakeissa metafora vaihtuu Jumalasta paimenena Jumalaan isäntänä erityisissä pidoissa.
”sinä valmistat pöydän (hepreaksi sulhan) eteeni vihollisteni läsnä ollessa” (jae 5a). Paimen valmisti lampailleen pöydän partioimalla edellä löytääkseen hyvän laitumen, jossa ei ole petoeläimiä eikä myrkyllisiä kasveja.
heprean sana sulhan (pöytä) voisi viitata maahan levitettyyn eläimennahkaan kuin piknikviltiin. Se voisi viitata myös huonekaluun, kuten nykyisiin pöytiin.
kummassakin tapauksessa sulhan edusti intiimiä pöytäyhteisöä, aivan kuten illallispöydässä nykyään. Oli kunnia saada kutsu jonkun pöytään. Kutsu kuninkaan pöytään oli suuri kunnia. Kutsu Jumalan pöytään on suurin kunnia.
syöminen kuninkaan pöydässä vihollistesi läsnä ollessa osoittaisi vihollisillesi, että kuningas pitää sinua suuressa arvossa, ja osoittaisi heidän voimattomuutensa loukatakseen sinua. Elämässä on vähän sellaisia kokemuksia, jotka olisivat tyydyttävämpiä.
Jeesus kunnioitti opetuslapsiaan kutsumalla heidät pöytään, jossa hän tarjoili heille leipää, sanoen: ”olen innokkaasti halunnut syödä tämän pääsiäisen teidän kanssanne ennen kuin kärsin; sillä minä sanon teille: en syö sitä, ennen kuin se täyttyy Jumalan valtakunnassa” (Luuk.22: 15-16). Ja hän tarjosi heille leipää sanoen: ”Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini.”Sitten hän otti maljan ja kiitti ja antoi sen heille sanoen:” juokaa siitä, te kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksisaamiseksi ” (Matt.26: 26-28).
Jeesus kunnioittaa meitä kutsumalla meidät pöytäänsä sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka on sinua varten. Tehkää tämä minun muistokseni.”Paavali vahvistaa tämän pöytäpalveluksen tärkeyden sanoessaan:” sillä niin usein kuin syötte tätä leipää ja juotte maljan, te julistatte Herran kuolemaa, kunnes hän tulee” (1.Kor. 11:24, 26).
”voitelet pääni öljyllä” (v. 5b). Öljyllä voitelua käytettiin erilaisiin tarkoituksiin (parantumiseen, hautaamiseen, surun tai ilon ilmaisemiseen). Paimenelle parantamistarkoitus olisi merkittävä. Öljyt ja voiteet voivat rauhoittaa haavoja ja hyönteisten puremia.
Raamatussa voitelua käytettiin nimittämään henkilöä merkittävään rooliin. Vanhassa testamentissa profeettoja voideltiin (1.Kun. 19:16). Papit voideltiin (Moos. 40: 13-15). Kuninkaat voideltiin (1. Samuel 10:1; 16:3, 12-13; 2 Samuel 23:1; 1.Kun. 1:39). Uusi testamentti puhuu Jeesuksesta voideltuna (Luuk. 4:18; Joh.20:31; AP. T. 5:42; Hepr. 1: 9 jne.). Hänen voitelunsa erotti hänet ainutlaatuisesta tehtävästään profeettana, pappina ja kuninkaana.
kun psalmista sanoo, että Jumala on voidellut hänen päänsä öljyllä, hän tarkoittaa, että Jumala on merkinnyt hänet erityiseksi-on erottanut hänet merkittävään rooliin.
”my cup runs over” (hepreaksi rewayah) (v. 5c). Heprean sana rewayah viittaa yltäkylläisyyteen-jopa yltäkylläisyyteen. Ylitsevuotava malja symboloi Herran anteliaisuutta. Ei ole puolitiehen menemistä, kun on kyse Herran huolenpidosta meidän elämäämme varten.
” varmasti hyvyys (hepreaksi: tob) ja rakkaudellinen huomaavaisuus (hepreaksi: hesed) seuraa minua kaikkina elämäni päivinä ” (jae 6a). Heprean sanalla tob on monenlaisia merkityksiä, kuten hyvä, moraalinen, hyödyllinen tai runsas. Tässä yhteydessä se ehdottaa siunauksia, jotka auttavat psalmistaa.
sanalla hesed on myös monenlaisia merkityksiä: ystävällisyys, rakkaudellisuus, armo, hyvyys, uskollisuus tai rakkaus. ”Kun Hesediä sovelletaan Jahveen, se on pohjimmiltaan ilmaus hänen uskollisuudestaan ja antaumuksestaan liittoon liitettyjä juhlallisia lupauksia kohtaan…. Vaikka suurin osa hesedin tapahtumista on käännetty ’vakaaksi rakkaudeksi’, on olemassa kiistattomia’ armon ’ja’ ystävällisyyden ’elementtejä, jotka ovat jokaisen näistä tapahtumista taustalla” (Renn, 633-634).
kuten kreikankielinen sana agape (rakkaus) Uudessa testamentissa, Hesed (lovingkindness) sisältää toimintaa-ystävällisyyttä tai rakkautta, joka ilmenee ystävällisten tai rakastavien tekojen kautta eikä pelkkien tunteiden kautta.
tämän jakeen merkitys on siis se, että koska Jumala on rakastava ja ystävällinen, hänen kansansa voi odottaa Jumalan antavan siunauksia läpi elämän.
” and I will stave in Jahve ’s (heprea: YHWH) house forever ” (v. 6b). Yhdysvalloissa merkkihyvä olisi kutsu yöpyä Valkoisen talon Lincolnin makuuhuoneessa. Toinen tällainen kunnia olisi kutsu illalliselle Valkoiseen taloon-mieluiten illallinen presidentin ja pienen ryhmän hänen avainhenkilöidensä kanssa – vaikka suuri valtiollinen illallinen olisi myös mielenkiintoinen.
harva saa tällaista kutsua, Ja vielä harvempi saa useamman kuin yhden. Presidenttiparin lisäksi vain kourallinen ihmisiä on kutsuttu tekemään Valkoisesta talosta kotinsa-ja sitten vain muutamaksi vuodeksi.
mutta jos on kunnia tulla kutsutuksi presidentin kotiin, on äärettömän paljon suurempi kunnia tulla kutsutuksi Herran huoneeseen. Olemme niin kutsuttuja-eikä vain satunnaisesti, vaan ikuisesti-kunnia, joka ylittää kaikki muut kunnianosoitukset.
RAAMATUNLAINAUKSET ovat World English Bible (WEB), public domain (no copyright) modern English translation of the Holy Bible. World English Bible perustuu Raamatun amerikkalaiseen Standardikäännökseen (ASV), Biblia Hebraica Stutgartensa Vanhaan testamenttiin ja Kreikkalaisenemmistöiseen tekstiin Uusi testamentti. ASV, joka on myös julkisesti vanhentuneiden tekijänoikeuksien vuoksi, oli erittäin hyvä käännös, mutta sisälsi monia arkaaisia sanoja (hast, shineth jne.), jonka WEB on päivittänyt.
bibliografia:
kommentaarit:
Anderson, A. A., The New Century Bible Commentary: Psalms 1-72 (Grand Rapids: Eerdmans, 1972)
Broyles, Craig C., New International Biblical Commentary: Psalmit (Peabody, Massachusetts: Hendrickson Publishers, 1999
Brueggemann, Walter, the Message of the Psalms A Theological Commentary (Minneapolis: Augsburg Press, 1984)
Clifford, Richard J., Abingdon Old Testament Commentaries: Psalms 1-72 (Nashville: Abingdon Press, 2002)
Craigie, Peter C., Word Biblical Commentary, Psalms 1-50, Vol. 19 (Dallas: Word Books, 1983)
Hartley, J. E., in Bromiley, Geoffrey (General Editor), The International Standard Bible Encyclopedia, Volume Three: K – P-Revised (Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company, 1986)
Keller, W. Phillip, a Shepherd Looks at Psalm 23 (Grand Rapids: Zondervan, 1970, 2007, 2015)
Kidner, Derek, Tyndale Old Testament Commentaries: Psalms 1-72, Vol. 14a (Downers Grove, Illinois: Inter-Varsity Press, 1973)
Limburg, James, Westminster Bible Companion: Psalms (Louisville: Westminster John Knox Press, 2000
Mays, James Luther, Interpretation: Psalms (Louisville: John Knox, 1994)
McCann, J. Clinton, Jr., The New Interpreter ’ s Bible: The Book of Psalms, Vol. 4 (Nashville: Abingdon Press, 1996)
Waltner, James H., Believers Church Bible Commentary: Psalms (Scottdale, Pennsylvania: Herald Press, 2006
DICTIONARIES, Encyclopedia & LEXICONS:
Baker, Warren (toim.), The Complete WordStudy Old Testament (Chattanooga; AMG Publishers, 1994)
Baker, Warren and Carpenter, Eugene, The Complete WordStudy Dictionary: Old Testament (Chattanooga: AMG Publishers, 2003)
Bromiley, Geoffrey (General Editor), The International Standard Bible Encyclopedia, Revised, 4 vols. (Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company, 1979-1988)
Brown, Francis; Driver, S. R.; and Briggs, Charles A., The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon (Peabody, Massachusetts: Hendrickson Publishers, 1906, 2004)
Doniach, N. S. and Kahane, Ahuvia, The Oxford English-Hebrew Dictionary (Oxford University Press, 1998)
fohrer, Georg, heprea & Aramealainen Vanhan testamentin sanakirja (SCM Press, 2012)
Freedman, David Noel (toim.), The Anchor Yale Bible Dictionary, 6 vol. (New Haven: Yale University Press, 2007)
Freedman, David Noel (toim.), Eerdmans Dictionary of the Bible (Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Co., 2000)
Mounce, William D., (toim.), Mounce ’ s Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words (Grand Rapids: Zondervan, 2006)
Renn, Stephen D., Expository Dictionary of Biblical Words: Word Studies for Key English Bible Words Based on the Hebrew and Greek Texts (Peabody, Massachusetts: Hendrickson Publishers, Inc., 2005)
Richards, Lawrence O., Encyclopedia of Bible Words (Zondervan, 1985, 1991)
Sakenfeld, Katharine Doob (toim.), The New Interpreter ’ s Dictionary of the Bible, 5 vol. (Nashville: Abingdon Press, 2006-2009)
VanGemeren, Willem A. (General Editor), New International Dictionary of Old Testament Theology & Exegesis, 5 vol., (Grand Rapids: Zondervan, 1997)
RAAMATUNLAINAUKSET ovat World English Bible (WEB), public domain (no copyright) modern English translation of the Holy Bible. World English Bible perustuu Raamatun amerikkalaiseen Standardikäännökseen (ASV), Biblia Hebraica Stutgartensa Vanhaan testamenttiin ja Kreikkalaisenemmistöiseen tekstiin Uusi testamentti. ASV, joka on myös julkisesti vanhentuneiden tekijänoikeuksien vuoksi, oli erittäin hyvä käännös, mutta sisälsi monia arkaaisia sanoja (hast, shineth jne.), jonka WEB on päivittänyt.