alkuperä
tämän lauseen alkuperä on jäljitetty latinankieliseen runoon Horatiuksen kirjasta, Odes Book-I. myöhemmin monet kirjailijat käyttivät sitä lainauksena teoksissaan. Esimerkiksi Lordi Byron sisällytti sen teokseensa Letters. Horatius käyttää sitä runossaan dum loquimur, fugerit invida / Aetas: carpe diem, quam minimi credula postero. Horatiuksen mukaan tulevaisuutemme on arvaamaton, joten meidän pitäisi tehdä mitä voimme tehdä tänään, eikä luottaa mahdollisuuksiin ja mahdollisuuksiin, jotka saattavat tulla tulevaisuudessa.
merkitys
tämän lauseen tarkka merkitys on ”tarttua päivään.”Se on sananlasku, joka tarkoittaa, että pitäisi toimia tänään eikä odottaa tulevaisuutta. Tarkemmin se viittaa hedelmien nyppimiseen. Tämän viivan koko merkitys on siis nyppiä päivääsi, luottaa tulevaisuuteen mahdollisimman vähän. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa, että nautitaan tästä päivästä ja hetkestä aikaa tuhlaamatta, koska kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua.
käyttö
tämän käyttö on hyvin yleistä. Voimme käyttää sitä samalla tavalla kuin muita englanninkielisiä sananlaskuja, joissa sanotaan, että meidän tulisi käyttää mahdollisimman paljon aikaa, joka meillä on, koska meillä on lyhyt aika maan päällä. Tämä lause toimii keskeisenä teemana myös kirjassa ”kuolleen runoilijan seura”. Muita tuttuja englanninkielisiä sananlaskuja, joilla on samanlainen merkitys, Ovat ”the early bird catches the worm” ja ” strike while the iron is hot.”Opettaja voi neuvoa oppilaitaan, tai tarjoilija voi kysyä asiakkailtaan” Carpe Diem.”Samalla tavalla paikan tai tapahtuman slogan voisi houkutella turisteja.
kirjallinen lähde
tämä latinankielinen lause esiintyy Horatiuksen kirjoittamassa runossa Odes Book I: ssä, jossa se kuuluu seuraavasti:
”Sapias, vina liques et spatio brevi
dum loquimur, fugerit invida
Aetas: carpe diem, quam minimi credula postero.”
(Odes, 1.11)
se tarkoittaa, että ihmisen pitäisi ottaa kaikki irti nykyhetkestään ja tarttua mahdollisuuksiin, jotka hän saa onneen heti kun ne ilmestyvät, ennen kuin ne katoavat, koska elämä on hyvin lyhyt. Yksinkertaisesti se antaa ymmärtää, että elämme jokaisen elämän päivän täysillä.
Kirjallisuusanalyysi
kirjallisuuden näkökulmasta tämä lause on hyvin tärkeä, sillä se valottaa koko filosofiaa. Se on Epikuroksen epikurolaisuuden filosofian ydin, jonka mukaan nautinto on suurin hyvä, ja saavuttaakseen mielihyvän ihmisen on elettävä nautinnollista ja ylellistä elämää, kiinnittämättä huomiota mihinkään muuhun asiaan. Sen kirjallinen etu on se, että sen sijaan, että se antaisi selityksiä, se vain summaa ylellisen elämäntavan tai kutsun ylelliseen elämäntapaan vain kahdella sanalla. Se kuitenkin ymmärretään Horatiuksen epikurolaisen taustan yhteydessä selvästi, mikä tarkoittaa, että älä luota tulevaisuuteesi, sillä se ei ehkä koskaan tule ollenkaan. Oikea aika ryhtyä toimiin on tänään, ei huomenna.
kirjalliset laitteet
- sananlasku: tämä lause on sananlasku.