ihmiset, jotka ovat narsistisempia, ovat todennäköisemmin pakonomaisia Facebook-käyttäjiä, vihjaa uusi tutkimus, joka on julkaistu PLOS One-tiedelehdessä.
”yhteisöpalvelu Facebookia käyttää tällä hetkellä yli 2,1 miljardia ihmistä. Maailmanlaajuisesti käyttäjät viettävät paljon aikaa vuorovaikutuksessa Facebook muiden Alustan jäsenten ja esittäytyvät. Jotkut jäsenet menettävät kontrollin Facebook-käyttöön ja kehittää vahva psykologinen tarve pysyä verkossa, huolimatta mahdollisista kielteisistä seurauksista tämän käyttäytymisen-Facebook Addiction Disorder (FAD)”, selitti tutkimuksen tekijä Julia Brailovskaia Ruhrin yliopiston Bochumista.
”vaikka villityksen on osoitettu liittyvän joihinkin persoonallisuuden piirteisiin ja mielenterveyden muuttujiin, on aiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota, jotta se voitaisiin tunnistaa muodolliseksi psykiatriseksi häiriöksi. Siksi päätimme valaista tätä aihetta pitkittäistutkimuksellamme, joka on osa meneillään olevaa BOOM (Bochum Optimism and Mental Health) – ohjelmaa.”
tutkimuksessa tarkasteltiin 179 saksalaista opiskelijaa, jotka käyttivät Facebookia vuoden aikana. Tutkijat mittasivat osallistujien riippuvuutta Facebookiin Bergen Facebook Addiction Scale-testillä, joka on suunniteltu erityisesti pakonomaista Facebook-käyttöä arvioimaan.
tutkijat kartoittivat osallistujien yleistä elämäntyytyväisyyttä, sosiaalisen tuen määrää, masennusta ja ahdistusta, narsismia, fyysistä terveyttä ja yleistä mediankäyttöä.
”tämänhetkiset tuloksemme osoittavat, että vaikka villityksen keskimääräinen taso ei noussut vuoden tutkimusajanjakson aikana, kriittisen raja-arvon saavuttaneiden osallistujien määrä ja vetäytymisarvot kasvoivat merkittävästi, mikä kuuluu yhteen villityksen kuudesta keskeisestä ominaispiirteestä”, Brailovskaia kertoi Psypostille.
toisin sanoen useampi opiskelijoista kertoi tulleensa levottomaksi tai levottomaksi, jos he eivät voineet käyttää Facebookia ajan myötä. Mutta kaiken kaikkiaan ei ollut kasvua pisteet Bergen Facebook riippuvuus asteikolla.
tutkijat havaitsivat myös, että Facebook-riippuvuuteen liittyi tiettyjä psykologisia tekijöitä.
”villitys liittyi merkittävästi positiivisesti persoonallisuuden piirteeseen narsismiin ja negatiivisiin mielenterveyden muuttujiin (masennus, ahdistuneisuus ja stressioireet)”, Brailovskaia selitti. ”Lisäksi villitys välitti täysin narsismin ja stressioireiden välisen merkittävän positiivisen suhteen, mikä osoittaa, että narsistiset ihmiset voivat olla nimenomaan vaarassa kehittää villitystä.”
” havaintomme osoittavat siis, että on tärkeää ottaa huomioon liiallisen Facebook-käytön mahdolliset negatiiviset seuraukset, joista erityisesti nuoremmat, jotka kuuluvat Facebook-jäsenten pääryhmään, eivät usein ole tietoisia.”
tutkimuksella, kuten kaikella tutkimuksellakin, on rajoituksensa.
”työmme on ensimmäisiä tutkimuksia, jotka tutkivat villitystä Saksassa. Nykyiset tulokset antavat ensimmäisen yleiskuvan ja korostavat, että on paljon enemmän työstettävää”, Brailovskaia sanoi.
”ottaen huomioon, että fysiologisten toimintojen, kuten verenpaineen ja sykkeen, on aiemmin osoitettu olevan yhteydessä Internetin ongelmakäyttöön, lisätutkimuksissa olisi myös keskityttävä FAD: n mahdollisiin fysiologisiin merkkiaineisiin.”
”lisäksi työskentelimme nuoren opiskelijanäytteen kanssa, johon kuului lähinnä naispuolisia Facebook-käyttäjiä. Tulevissa tutkimuksissa pitäisi tutkia tulosten toistettavuutta käyttämällä suurempaa ja edustavampaa otosta, jossa sukupuolijakauma on yhtä suuri”, Brailovskaia lisäsi.
”kuten kuvaillaan, tänään ollaan Saksassa villityksen tutkinnan alkuvaiheessa. Tämä tutkimus on yksi tutkimuksen ensimmäisistä vaiheista. Työskentelemme edelleen tämän aiheen parissa ja löytäisimme mielellämme muita tutkijoita Saksasta ja muista maista, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä tutkimuksemme laajentamiseksi.”
tutkimuksen, ”Facebook Addiction Disorder (Fad) among German students—a longitudinal approach”, laati Jürgen Margraf.