Jaavan

Jaavan kieli kuuluu Austronesialaisen kielikunnan Malaijilais-polynesialaiseen haaraan. Sen lähimmät sukulaiset ovat malaiji, Sunda, Madura ja Bali. Se on Indonesian jälkeen toiseksi puhutuin austronesialainen kieli ja maailman neljänneksi puhutuin kieli. Jaavan kieltä pidetään yhtenä maailman klassisista kielistä, jonka kirjallinen perinne ulottuu yli tuhannen vuoden päähän. Vanhin jaavalainen piirtokirjoitus on vuodelta 804 Jaa.

Status

Jaavan kieli on yli 75 miljoonan ihmisen puhuma kieli Jaavan saaren keski-ja itäosissa Indonesiassa (Ethnologue). Sitä puhutaan myös Malesiassa, Alankomaissa ja Singaporessa (Ethnologue). Lisäksi jaavalaisia asutuskeskuksia on Papuassa, Sulawesissa, Malukussa, Kalimantanissa ja Sumatralla.

Jaavan kieltä puhutaan myös Surinamessa ja Uudessa-Kaledoniassa. Alun perin sitä puhuivat siellä hollantilaisten Indonesiasta tuomat Jaavalaiset plantaasityöläiset. Heidän jälkeläisensä puhuvat yhä Jaavan kieltä, joka eroaa nykyisestä Jaavalla puhutusta.

vaikka Jaavan kieli ei ole Indonesian virallinen kieli, se on tunnustettu alueelliseksi kieleksi kolmessa Jaavan maakunnassa, joissa Jaavan puhujia on eniten, nimittäin Keski-Jaavalla, Itä-Jaavalla ja Yogyakartassa, joissa sitä opetetaan kouluissa, käytetään uskonnonharjoituksessa sekä sähköisessä ja painetussa mediassa. Jaavan kieltä käytetään kirjakielenä myös Maduralla, Balilla, Lombokissa ja Länsi-Jaavalla. Jaavaa käytetään puhuttuna ja yhteisöllisenä kielenä Jaavan esikaupunki-ja maaseutualueilla sekä paikoin kaupunkiyhteisöissä. Indonesiaa käytetään tiedotusvälineissä, kuten televisiossa, Sanoma-ja aikakauslehdissä, kun taas jaavaa käytetään vain tietyissä radion tai television ohjelmissa ja tietyissä sanomalehtien palstoilla.

murteet

Jaavalla on kolme päämurretta, jotka ovat enemmän tai vähemmän keskenään ymmärrettäviä. Kumpikin koostuu alamurteista. Suurimmat erot murteiden välillä liittyvät ääntämykseen ja vähäisemmässä määrin sanastoon.

• Länsi-jaavaa puhutaan Länsi-Jaavan pohjoisrannikolla. Se on saanut vaikutteita Sundalta.
• Keski-Jaavan murretta pidetään arvovaltaisena, ja se toimii tavallisen Jaavan pohjana.
• Itä-jaavaa puhutaan suurimmassa osassa Itä-Jaavan provinssia. Se on saanut vaikutteita Maduralta.

rakenne

Äännejärjestelmä

tyypillinen tavu Jaavalla koostuu nasaalikonsonantista (/m/,/ n/,/ ng/) + approksimantista (/y/,/ r/,/ L/,/ w/) + vokaalista + konsonantista. Joissakin murteissa tavujen lopussa voi esiintyä vain äänettömiä pysähdyksiä.

vokaalit

malaijin ja Indonesian tapaan Jaavalla on 6 vokaalifoneemia eli äänteitä, joilla on merkitystä sanan merkitykseen.

• /ə/ = a in about

Consonants

An interesting feature of Javanese phonology are retroflex consonants which are articulated with the tip of the tongue curled up and takaisin niin, että kärjen pohja koskettaa suun kattoa. Jotkut tutkijat uskovat, että nämä konsonantit ovat seurausta indoarjalaisten kielten vaikutuksesta. Suluissa olevia konsonantteja esiintyy vain lainasanoissa.

• / ʈ, ɖ, ʂ, ɳ / ovat retrofleksikonsonantteja, joilla ei ole vastineita englannin kielessä.

ʔ/ = vokaalien välinen äänne uh-oh: ssa

• /ʃ/ = Sh kaupassa
• /tʃ/ = ch pilkissä
• /dʒ/ = J jobissa
• /ŋ/ = ensimmäinen n kanjonissa
• /ŋ/ = ng laulussa

j/ = y vielä

kielioppi

Jaava on agglutinatiivinen kieli, jossa kieliopilliset suhteet ilmaistaan prefiksaatiolla, infiksoinnilla, suffiksoinnilla, sirkumfikaatiolla, enclitisoinnilla ja reduplikaatiolla.

substantiiveja

• ei merkitä luvun, sukupuolen tai määräisyyden vuoksi. Nämä luokat päätellään yleensä asiayhteydestä, ellei ole tärkeää erottelua.
• Pluraliteetti voidaan ilmaista substantiivin reduplaatiolla, esim.rumah ’house’ ja rumah-rumah ’houses’ ; wong ’person’ ja wong-wong ’people’.
• määrittely voidaan esittää demonstratiivipronomineilla si ja sang. Määrittelemättömyyttä voidaan osoittaa SAK: n numerolla’ yksi ’(lyhennettynä se-), esim.sebuah rumah’a house’. Sukupuolen ilmaisemiseen voidaan käyttää esimerkiksi sanoja ”mies” tai ”nainen”.
• Kvantifioijat koostuvat yleensä numeraalista, jota seuraa luokittelija. Luokittelijoita on kymmeniä, jotkut pienille pyöreille esineille, toiset tikkumaisille esineille jne.

Pronominit

Jaavalla on runsaasti pronomineja.

• persoonapronominit merkitään persoonalle.
• useimmat pronominit merkitään tuttuuden ja muodollisuuden merkiksi.
• on inklusiivinen 1. persoonan monikkopronomini eli sellainen, joka sisältää vastaanottajan, ja eksklusiivinen 1. persoonan pronomini, ts., joka sulkee pois vastaanottajan.
• kaikissa muodollisissa tilanteissa käytetään henkilönnimiä, sukulaisuussanoja tai arvonimiä 2.persoonapronominien sijasta.

verbejä

• verbejä ei merkitä persoonalle eikä aikamuodolle. Nämä kategoriat johdetaan asiayhteydestä tai ilmaistaan adverbeilla, aikasanoilla tai lausekkeilla. Kielessä on vain yksi todellinen aikamerkki, nimittäin tulevaisuusmerkki.
• mieliala (indikatiivi, imperatiivi, subjunktiivi) ja ääni (aktiivinen ja passiivinen) merkitään affikseilla, adverbeillä tai muilla apusanoilla.

sanajärjestys

tyypillinen Jaavan sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Muut sanajärjestykset ovat kuitenkin mahdollisia painotuksesta ja tyylistä riippuen. Esimerkiksi lauseen fokuksen muodostavat sanat (lauseen osa, joka sisältää tärkeimmän eli uutta tietoa) esiintyvät yleensä alkuasennossa. Modifioijat seuraavat normaalisti muokkaamaansa substantiivia. Kvantifioijat edeltävät yleensä substantiiveja.

rekisterit (tyylit)

Jaavalaiset puherekisterit vaihtelevat yhteiskunnallisesta kontekstista toiseen. Erilaiset sosiaaliset kontekstit vaativat erilaisia rekistereitä eli tyylejä. Jokaisella tyylillä on oma sanastonsa, kielioppinsa ja jopa intonaationsa. Tämä ei ole ainutlaatuista Jaavalla. Muita austronesialaisia kieliä. Itä-ja Kaakkois-Aasian kielten, kuten Korean, Japanin ja thain, lisäksi käytetään rekistereitä, jotka vaihtelevat yhteiskunnallisesta kontekstista toiseen.

Jaavalla on kolme rekisteriä:

1. ngoko (epävirallinen)
   sitä käytetään ystävien ja lähisukulaisten kesken. Sitä käyttävät myös ylemmässä asemassa olevat puhuttellessaan alempiarvoisia, kuten vanhimmat puhuttelevat nuorempia tai pomot puhuvat alaisilleen.
2. Madya (kohtelias epävirallinen, neutraali)
   Tämä on välirekisteri, joka ei ole epävirallinen eikä muodollinen. Sitä käytetään epävirallisissa tilanteissa, kuten tuntemattomien kesken kadulla.
3. Krama (kohtelias muodollinen)
   sitä käytetään muodollisissa tilanteissa tasa-arvoisten henkilöiden välillä. Sitä käytetään myös virallisissa kuulutuksissa ja julkisissa puheissa.

lisäksi Jaava käyttää humilificeja ja honorificeja ilmaisemaan herkkyyttä iän, sosiaalisen aseman ja muiden tekijöiden määrittelemälle statukselle. Nöyryyttä käytetään, kun puhutaan itsestään, pitää olla nöyrä. Kunniamerkkiä käytetään, kun puhutaan jostakusta korkeammassa asemassa olevasta tai sellaisesta, jolle halutaan osoittaa kunnioitusta.

näiden eri tyylisuuntien käyttö on monimutkaista ja vaatii jaavalaisen kulttuurin tuntemusta. Useimmat Jaavalaiset eivät hallitse kaikkia tyylejä. He oppivat yleensä ngokon ja madyan alkeet. Nuorten jaavalaisten on vaikea oppia tätä kielen sosiaalista kerrostumista.

Sanasto

suurin osa Jaavalaisesta sanastosta on alkuperältään Austronesialaista. Kuten muissakin Austronesialaisissa kielissä, myös jaavalaiset juuret ovat bisyllabialaisia. Uudet sanat muodostetaan reduplikaatiolla ja yhdistelemällä. Esimerkiksi on nuwun sewu ’anteeksi’, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ’Kysy tuhannelta’ (nuwun ’Kysy’ + =sewu ’tuhat’).

Jaavan sanastoa on rikastettu lukuisilla lainauksilla muista kielistä. Yksi varhaisimmista lainauslähteistä oli Sanskrit, josta on peräisin arviolta 25% vanhan jaavalaisen kirjallisuuden sanastosta. Nykyään monet Sanskritinkieliset sanat ovat edelleen käytössä, erityisesti muodollisessa puheessa ja kirjoittamisessa. Jaavalla on lainasanoja myös Arabiasta, Hollannista ja Malaijista. Useimmat arabialaiset lainasanat liittyvät islamiin.

alla on joitakin yleisiä jaavalaisia sanoja ja lauseita.

Below are Javanese numerals 1-10.

kirjoittaminen

800-800-luvuilla syntynyt jaavalainen kirjallisuusperinne jatkuu nykypäivään. Jaavan kieltä kirjoitetaan suurimmaksi osaksi kahdella käsikirjoituksella. Varhaisin tunnettu jaavalainen kirjoitus oli Kawi-kirjoituksessa, joka perustui muinaisen Intian Brahmi-käsikirjoitukseen. Nimi kawi tarkoittaa Jaavalla ’runoilijoiden kieltä’ ja on osoitus siitä, että se oli kirjakieli, jossa oli vaikutteita sanskritista. Sen käyttö kiellettiin Japanin miehitettyä Indonesian toisen maailmansodan aikana (1942-1945). Nykyään sitä käyttävät lähinnä uskonoppineet.

jaavalainen kirjaimisto (Characan tai Caracan)

jaavalainen kirjaimisto on tavupohjainen kirjoitusjärjestelmä, jossa jokaisella konsonantilla on luontainen vokaali/a/. Tämä vokaali voidaan supistaa tai muuttaa erilaiseksi käyttämällä diakriittejä, jotka voivat esiintyä konsonantin ylä -, alapuolella, edessä tai jälkeen. Käsikirjoituksen muunnoksia käytetään myös Sundanesen, Maduresen, Balinesen ja Sasakin kirjoittamiseen. Alla näyte Jaavalaisesta kirjoituksesta (Wikipediasta).

muutettu roomalainen kirjaimisto

nykyään jaavaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, jotka hollantilaiset ottivat käyttöön 1800-luvulla. Se on vähitellen syrjäyttänyt jaavalaisen kirjoituksen. Aakkosten vakiokirjainten lisäksi käytetään neljää digrafia: ng tarkoittamaan velaarista nasaalia /ŋ/; ny edustamaan esivokaalista palatalisoitua /ɲ/; th ja dhare edustavat vastaavasti retrofleksia /ţ/ ja /đ/.

tutustukaa Jaavan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaan 1.

BAB : 1
Saben uwong kalairake kanthi mardika lan darbe martabat lan hak-hak kang padha. Kabeh pinaringan akal lan kalbu sarta kaajab pasrawungan anggone memitran siji lan sijine kanthi Jiwo sumadulur.

1 artikla
kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän tulisi toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.